Suomalaiset superfoodit – huippuravintoa suoraan luonnosta

Villivihannekset. Olet ehkä kuullut joskus niistä puhuttavan, mutta mistä oikeastaan on kyse? Kevät ja alkukesä ovat mahtavaa aikaa aloittaa uusi harrastus ja kokeilujakso keittiössä. Kasasimme kattavan katsauksen siihen, mitä kaikkea luonnosta on mahdollista hyödyntää – ja vieläpä ilmaiseksi! Ja mikä parasta; sen lisäksi, että vaalii terveyttään syömällä metsiemme ja luonnon antimia, myös keräilyretkillä luonnossa liikkuminen on tutkitusti terveyttä edistävää. Se on hyötyliikuntaa parhaimmillaan!

Tässä kirjoituksessa tutustumme villivihanneksiin, marjoista ja sienistä puolestaan pääset lukemaan lisää täältä.

Villivihannekset ovat todellista superfoodia

Viime vuosina villivihannekset ovat nousseet kuumaksi puheenaiheeksi, ja niitä on alettu tuoda suomalaisten ruokalautasille niin kotona kuin huippuravintoloissakin. Ne ovat terveellistä, äärimmäisen herkullista ja kaikille ilmaista ravintoa. Kaiken lisäksi ne ovat lähiruokaa, joka matkaa luonnosta lautaselle todella nopeasti ja vaivattomasti. Suuri osa hyvistä ravintokasveista on meistä monille jo entuudestaan tuttuja ja helposti tunnistettavia, esimerkiksi piha- tai kasvimaan rikkaruohoja. Kyllä – luit oikein – juuri niitä puutarhurin vihollisia!

Villivihannesten satoaika on lyhyt, mutta säilönnän avulla niitä voi nauttia pitkin vuotta. Yrttejä voi kuivata, pakastaa, hapattaa sekä käyttää lisänä kaikenlaisiin säilykkeisiin. Kuivatuista villivihanneksista saa kätevää viherjauhetta, jota voi lisätä melkeinpä mihin tahansa ruokaan nostamaan ravintoarvoa ja tuomaan lisäaromia. Tuoreina villivihanneksia voi käyttää monipuolisesti erilaisiin ruokalajeihin. Niitä voi hyödyntää pinaatin tavoin kiehautettuna, lisäkkeeksi keittoihin, muhennoksiin, paistoksiin, pihveihin, sellaisenaan salaatteihin, leivän päälle, levitteeksi, leipätaikinoihin, yrttijuomaksi, tuoremehuksi tai pirtelön osana – vain mielikuvitus on rajana.

Villiyrttien parasta keruuaikaa ovat kevät ja alkukesä. Pienet, maasta nousevat versot ovat kaikkein maukkaimpia ja ravintorikkaimpia. Isommaksi kasvaessaan monet kasvit muuttuvat sitkeämmiksi ja puiseviksi. Satoa on kuitenkin kerättävissä läpi  koko kesän, aina syksyyn asti.

Nokkonen on yksi merkittävimmistä ja ravintorikkaimmista luonnonyrteistämme

Suomalaisten superfoodien kuninkaallisiin lukeutuva nokkonen sisältää runsaasti rautaa (moninverroin enemmän kuin pinaatti) sekä muita kivennäisaineita ja vitamiineja. Nokkosta pidetään yleiskuntoa ja vastustuskykyä vahvistavana kasvina. Tämän erittäin käyttökelpoisen ja ravintorikkaan kasvin keväällä nousevat pienet versot voi käyttää kokonaan ja myöhemmin vanhemmista kasveista leikata versojen kärjet ja lehdet. Syksyllä puolestaan on nokkosen siementen keruuaika: nekin ovat syötäviä ja ravinteikkaita.

Nokkonen sopii keittoihin, muhennoksiin, pihveihin, leipätaikinoihin, ohukaisiin, levitteisiin, perunasoseeseen ja yrttijuomaksi. Kuivattua nokkosjauhetta on helppo lisätä mihin tahansa ruokaan ravintoarvoa parantamaan ja maukkautta tuomaan. Nokkonen on parasta säilöä kuivaamalla, toki ryöpätyt lehdet voi pakastaakin.

Huom! Nokkonen kerää helposti nitraatteja, joten sitä ei tulisi kerätä runsastyppisiltä paikoilta, kuten navettojen takaa tai kompostin läheisyydestä. Jos nitraatteja haluaa vielä varmuuden vakuudeksi poistaa, voi nokkoset kiehauttaa – toki siinä häviää samalla myös muita hyviä ravintoaineita.

Poimi tuttuja pihamaan kasveja tuomaan lisää makua ja ravinteita

Omalla pihamaalla kasvavia villivihanneksia voi kerätä tai niittää, jolloin yrtit kasvattavat uusia versoja tai lehtiä ja siten satoa on mahdollista kerätä läpi kesän. Myöhemmin kesällä valikoima muuttuu ja käytettäväksi tulevat muun muassa syötävät kukat koristamaan ja antamaan makua ja väriä esimerkiksi salaatteihin. Myöhäinen syksy taas on parasta keruuaikaa juurille, lehtien jo alkaessa lakastua.

Piharatamo on monivuotinen ruoho, joka on helppo tunnistaa silposuonisista lehdistä ja pitkistä tähkistä kukinta-aikaan. Ratamo sopii erityisesti salaatteihin ja muhennoksiin. Kasvia on käytetty myös rohtona kautta aikojen.

Siankärsämön koko verso tuoksuu voimakkaasti ryytimäiselle. Voimakkuus pätee myös makuun, joten pienet annokset kasvin kukkia ja lehtiä riittävät maustamaan esimerkiksi teen, salaatin, kastikkeen, keiton tai muhennoksen.

Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.

Maitohorsma on yleinen ja runsaskasvuinen. Sen nuoret versot keväällä ovat erittäin maukkaita ja ne voi valmistaa parsan tapaan vedessä kiehauttaen. Kokeile maitohorsmaa myös suolaisiin piiraisiin ja paistoksiin. Lehdet ovat hyvä lisä salaatteihin tai muhennoksiin ja muihin lämpimiin ruokiin ja ne soveltuvat myös yrttiteeksi. Ruokiin maitohorsma kannattaa kerätä mahdollisimman varhain, teen ainekseksi lehtiä voi kerätä myöhempään kesään, kukinnan alkuun asti. Maitohorsman kukat ovat myös syötäviä ja pirteä lisä salaatteihin ja esimerkiksi vesikannuun tuomaan väriä tai yrttiteen ainekseksi. Maitohorsman lehtiä ja kukkia voi kuivata ja pakastaa, ja ne sopivat mainiosti myös hapatteisiin.

Vuohenputken nupullaan olevat aluslehdet nousevat esiin kevään ensimmäisten kasvien joukossa. Parhaita ovat nuoret vaaleanvihreät, vielä nupussa olevat versot. Toki vuohenputki kasvattaa uusia versoja pitkin kesää, ja niitä niittämällä voi oman pihan villivihannesviljelmää pitää helposti yllä. Vuohenputki soveltuu tuoreeltaan salaatteihin tai leivän päälle. Sitä voi myös lisätä erilaisiin ruokiin, kuten keittoihin, muhennoksiin, piiraisiin jne. Vuohenputki on hyvää ainesta myös viherjauheisiin tai hapatteisiin. Sitä voi säilöä kuivaamalla sekä pakastamalla tuoreeltaan tai kiehautettuna.

Voikukka on hyvin tunnettu ja laajalle levinnyt – ainakin rikkakasvina ja iän ikuisena päänvaivana. Se on kuitenkin mainettaan parempi; erittäin ravitsevaa, vitamiinipitoista ja terveellistä ravintoa. Voikukka on hyvä villivihannes siksikin, että koko kasvi kelpaa syötäväksi. Voikukan makuun kannattaa totutella pikkuhiljaa ja sekoittaa se ainakin aluksi muiden miedompien villivihannesten ja salaattikasvien joukkoon. Sitä käytetään jossakin määrin rucolan korvikkeena. Lehtien keruuaika on keväällä ja alkukesästä. Kitkeryyttä voidaan vähentää poistamalla lehtiruoti sekä keräämällä varjoisissa paikoissa kasvaneita lehtiä. Lehdet käyvät salaattien lisäksi lämpimiin ruokiin pinaatin tavoin. Voikukka on hyvä ja helppo kasvi käyttää myös viherjauheena. Sen kukat ja kukkanuput ovat herkullinen ja piristävä lisä esimerkiksi salaateissa tai hapatettuina ja kukkia voi käyttää myös siman, kaljan ja viinin tekoon.

Varovasti alkuun

Villivihanneksia ja makuja on monia, niitä testailemalla ja yhdistelemällä omien mieltymysten mukaan voi löytää omat suosikkinsa ruokapöytään ja teepannuun. Tässä oli mainittuna vain joitain esimerkkejä suomalaisiin superfoodeihin lukeutuvista villivihanneksista parhaimmillaan ja on hyvä muistaa, että luonnosta löytyy paljon muitakin vaihtoehtoja.

Villivihanneksista, yrteistä, niiden käytöstä ja säilönnästä on kirjoitettu monta hyvää opasta ja tietopakettia. Löytyypä villivihanneksista onneksi jo mobiilisovelluskin. Perusohjenuorana on syytä huomioida, että luonnonkasveissa on myös myrkyllisiä ja ravinnoksi kelpaamattomia kasveja. Kerää ja käytä siis vain kasveja, jotka tunnet ja tiedät syötäväksi kelpaaviksi.

Extravinkki: Pirtelöiden joukkoon voi laittaa marjojen kera lähes mitä vain yrttejä!

Nokkossämpylät

• 5 dl vettä (halutessasi voit käyttää nesteenä myös eri maitoja (lehmänmaito, kaura-, riisi-, soijamaitoa)
• 25 g hiivaa tai pussilinen kuivahiivaa
• 2 tl ruususuolaa
• 1 rkl hunajaa
• n. 1 dl nokkosen lehtiä (ryöpättyjä lehtiä) tai 1/2dl kuivattuja lehtiä
• n. 0,5 dl hyvälaatuista öljyä
• 4 dl ruisjauhoja
• n. 9 dl hiivaleipäjauhoja (voit käyttää muitakin jauhoja, esim spelttiä)

Lisäksi taikinaan sopivat pähkinämuruset, porkkanaraaste, kuivatut tomaatit, siemenet, kuivatut marjat (esim. karpalot) – vain mielikuvitus on rajana!

Valmistusohje

Perkaa ja kiehauta nokkosenlehdet. Purista vesi pois ja silppua lehdet. Murenna hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää muut ainekset ja alusta pehmeä taikina. Kohota puolisen tuntia. Leivo taikinasta noin 25 nokkossämpylää. Kohota liinan alla vartin verran ja paista sämpylöitä 250 asteessa noin 10 minuuttia.

Sämpylöiden sijaan voit kokeilla myös leipää. Taikinasta tulee kaksi leipää.

Vinkki! Tarjoa nokkosleivän kanssa omatekoista levitettä, jossa on 1/3 voita, 1/3 vettä, 1/3 kylmäpuristettua öljyä. Sekoita ainekset ja anna jähmettyä ja viilentyä jääkaapissa. Voit maustaa levitteen halutessasi nokkosella tai valkosipulilla tai survotuilla herneillä, pestolla tai nauttia au naturel.

Nokkosta voit käyttää myös munakkaissa. Sekoita 2 munaa, loraus vettä ja kauramaitoa, lisää joukkoon nokkosta, tankoparsaa, kirsikkatomaatteja, kukkakaalia ja mausta pippurilla ja ruususuolalla. Kypsennä miedolla lämmöllä.

Lisäksi nokkonen sopii hyvin smoothieihin. Mitä tahansa marjoja, vihanneksia ja hedelmiä pirtelöön laitatkaan, mukaan mahtuu aina kourallinen nokkosen lehtiä. Mikä rauta-annos!

Kesäkurpitsa-voikukkapata

• 2 tl oliiviöljyä
• 2 tl voita
• noin 500 g kesäkurpitsaviipaleita
• 15-20 voikukanlehteä ilman keskiruoteja
• 3 kookasta keltasipulia silputtuna
• 5 sellerinvartta ohuina viipaleina
• 1 rkl persiljasilppua
• 1 rkl basilikasilppua
• 1 tl rakuunasilppua
• 1 kookas valkosipulinkynsi pienenä silppuna
• suolaa
• 2 dl juustoraastetta

Valmistusohje

Paista kesäkurpitsaviipaleet rasvassa molemmin puolin ja siirrä odottamaan lämpimään paikkaan. Kuullota sipuli, lisää sellerinvarret, tomaatit ja valkosipuli. Kypsennä seosta puolisen tuntia, kunnes selleri on kypsää.  Nosta kesäkurpitsaviipaleet seoksen päälle ja lisää juustoraaste pinnalle. Anna paistua kannen peittämänä viitisen minuuttia. Voikukanlehdet voi lisätä ruokaan joko raakoina tai kiehautettuina. Lisää raa’at lehdet saman aikaisesti sellerinvarsien kanssa. Lisää keitetyt lehdet juuri ennen kesäkurpitsaviipaleiden lisäämistä. Voikukan nuput sopivat mainiosti tähän ruokaan. Nekin voidaan lisätä ruokaan joko raakoina tai nopeasti kiehautettuina.

Voit tuunata reseptiä lisäämällä joukkoon kevätkaalia, parsakaalia, porkkanaa tms. Samoin kuin voit lisätä esim Go Greenin Papumixin, jolloin saat ateriaan mukavasti myös proteiinia.

Nopea herne-voikukkakeitto

• 1,5 rkl voita
• 1 sipuli
• n. 50 g voikukanlehtiä, lehtiruoti poistettu
• 1 rkl currya
• 250 g pakastettuja herneitä
• 1 dl silputtua persiljaa
• 1 l kiehuvaa vettä
• 1 kasvisliemikuutio
• 0,75 dl (kaura)kermaa

Valmistusohje

Halkaise sipuli ja leikkaa se ohuiksi viipaleiksi sekä kuullota voissa. Lisää voikukat, samoin karri ja hämmennä seosta muutama minuutti. Lisää kiehuva vesi ja liemikuutio keitä n5 minuuttia. Lisää herneet ja persilja ja kiehauta. Soseuta valmis keitto tehosekoittimessa tai sauvasekoittajalla. Lisää kerma.

Lähde: Lehtonen, Ullan yrtit – Luonnon hyötykasvien keruu- ja käyttöopas.

Kommentit